Kävin juomassa - mehua. Ehkä nyt lähtee. Konttinen haaveilee lonkerosta, mutta pelkää ajatuksenjuoksun rappeutuvan. Turhaan, koska mitään ei ole enää tehtävissä. Teksti vaikuttaa levottomalta. Siirryn asiaan. Ollaanhan täällä äänestelty muissakin merkeissä kuin eduskuntavaaleissa – nimittäin Nummirock –äänestyksessä. Aluksi haluaisin kiittää itseni ja koko Like Tomorrow -organisaation puolesta Teitä rakkaat vaaliuurnilla käyneet. Minä itse en vielä Nummirock –skaban virallista lopputulosta tiedä. Tiedän vain, että meidän tähtimäärä nousi huikeasti ylöspäin teidän ansiosta, ja LT nujakoi(taivutusohjeita tarvittaessa) lähellä kärkeä. Jos olisin kirjautuneena Habbohotel -palveluun ja tulisitte siellä minua vastaan, halaisin teitä. Toisaalta huolestuisin, jos huomaisin olevani Habbohotellissa - halailemassa. Huhhuh...
Pakattiin taas muuten kamoja autoon. Tiedättekin jo aikaisemmista blogeista, että se homma meiltä sujuu. Ette te varmaan mitään tiedä. Vuorela on muuten kova työnjohtaja - yhtä timanttia, sanoisin. Kun auto oli tungettu täyteen musiikkiaiheisa härveleitä, otimme suunnaksi Turun ja Aprillirockin, josta starttasi Like Tomorrow'n Something Up In The Ass -kevätkiertue. Mentiin kahdella autolla. Audia ajoi Asko, ja minä istuin vieressä. Volkkaria ohjaili Vuorelan poika - yksin. Turusta kartanlukijaksi Vuorelalle nousi Konttinen. Kyllä nekin perkeleet löysivät perille. Lopputuloksen kannalta kuitenkin tosi hyvä juttu - puhutaan jopa välttämättömyydestä. Tuuli saapui lopuksi omalla privaattikyydillään Klubille, ja homma oli kasassa.
Tsekki Aprillirockissa sujui totuttuun tyyliin melkoisen mutkitta ja siirryimme pikapuolin - karmean väittelyn ja sölpöttelyn jälkeen - demokraattisesti syömään. Osapuolet tässä All-Star -ottelussa olivat Muu LT vs. (yllätys, yllätys) Antti Konttinen. Mentiin sitten Dennikseen ja oli hyvää. Saatiin yllätysvieraskin. Konttinen ja tämä vielä anonyymi vieras olivat juonineet selkämme takana jo pitkään. Se ei kuitenkaan tuntunut puukoniskulta selkään, koska yllätys oli laatua jymy! Perussuomalaisittain se olisi ollut "jytky". Konttinen istuu muuten kolmen metrin päässä musta - selkäpäin.
Kuvassa Antti työstää aivan lähitulevaisuudessa julkaistavaa videomateriaalia Turun yllätysvieraasta. Se saadaan ehkä jopa jo tähän blogiin! Konttinen puhelee ja kiroilee yksinään muuten taukoamatta. "Perseenv###u...aijaihjaihjaihjaih...kone jäi juntturaan...miksei autosave ole päällä...eih..kaikki on pilalla...kauhee nälkä muuten...pitäskö vetää Finrexiniä ku ei oikein muuta ole?" Mitä täällä oikein tapahtuu? Noh, palataan takaisin Aprillirockiin, jossa oli muitakin artisteja soittelemassa. Meidän veto oli kolmantena. Se meni todella hyvin ja fiiliksen puolesta keikka nousi ainakin omalla listallani hyvinkin korkealle. Luulen, että muu bändi komppaa mielipidettäni. Tai ei se minua kiinnosta, vaikka ei komppaisikaan. He ovat siinä tapauksessa väärillä raiteilla! Tapahtumasta valittiin lopuksi sopivin bändi soittaa pimpauttelemaan Turun Vappupiknikille. Se bändi oli Kailo. Hyvää krapularoudausta heille ja sen mukaista keikkaa! Eli hyvää keikkaa! Niin ja Kiveskives oli muuten tautisen kova! /,,/ Tuin poppoota ostamalla levynkin!
Seuraavaksi LT suuntasi jälleen Helsinkiin. Heräsin kyseisenä päivänä kännykkäni viestiääneen. Luin viestin. Siinä sanottiin, että minulla on hotellihuone varattuna Hesassa ja pääsen sisään seuraavalla tunnuksella: 29639. Olo oli kuin Vuorelalla kaupan karkkihyllyllä. Homma toimi kuin ajatus. Olin tähti! Karu totuus paljastui kuitenkin pian sen jälkeen, kun sain tietää, että varauksen oli tehnyt rumpalimme Asko - Omenahotellista. Ja, että olisin samassa huoneessa kolmen miehen kanssa. Voi itkun päivät. Siitä huolimatta ei auttanut muu, kuin pistää kamat kasaan ja lähteä matkaan. Olin nimittäin lupautunut kuskiksi - menomatkaksi. Hain Antin ja poltin autossa vielä matkamusiikit kuntoon. Pyrin lähinnä miellyttämään niillä itseäni, mutta mato oli tarpeeksi herkullinen muillekin. Poltin debyyttilevyllisen Amaranthea! /,,/ Eipä tainnut jättää ketään kylmäksi - eivät ainakaan kehdanneet sanoa. Tuomas halusi jo alkumatkasta vaihtaa paikkaa etupenkin valloittaneen Askon kanssa. Syy oli selkeä: Konttinen oli koko ajan kiinni iholla. Tuo takapenkin kirppu, pikkunihjaamisesta nauttiva paholainen, oli jälleen vauhdissa. Hedonismin suurruhtinas Tuomas Vuorela oli kaukana nautinnosta. Ruokapaikka pelasti Vuorelan, ja tauko oli todellisuutta. Syötiin kerroshampparit ja juotiin limut. Syömisen jälkeen Konttinen katui ostostaan. Sen sortin paskaa tuli kuulemma tungettua taas kurkusta alas, että henkinen krapula oli todellisuutta. Lähdettin. Loppumatka sujui hyvin Askon navigointijärjestelmän avulla: "Onks se tosta?" "En minä tiedä!"
Ääni & Vimma -semifinaali oli starttaamassa käyntiin. Tuuli oli ehtinyt paikalle jo ennen meitä. Liukuhihnatoimintana bändi toisensa jälkeen repi itsensä lavalle ja veti lyhyehkön setin tuomariston ja yleisön edessä. Viiden minuutin vaihdoilla seuraavat bändit juonnettiin sisään. Linjatsekin kautta homma laitettiin aina uudelleen käyntiin, kunnes kaikki bändit olivat soittaneet. Vetomme meni huipusti, ja palaute oli positiivista. Paketti on kuulemma kasassa ja kehuivat, että sopisimme hyvin Sonata Arctican lämppäriksi kiertueelle. Eivät puhuneet muuten paskaa! Vetomme jälkeen seurasimme muiden bändien edesottamuksia. Hyvin vetelivät! Askon ja black metallin intensiivinen kohtaaminen herätti hilpeyttä kanssaihmisissä. Onhan siinä oma komiikkansa!
Finaaliin kyseisestä erästä menivät rockabillyä veivaava länsirannikon porukka sekä pohjoisesta paikalle saapunut omaperäisesti räppiä ja metallia yhdistävä orkestraatio. Onnittelut heille! Askoa siis väsytti. Se lähti hotellille. Me muut lähdettiin hotelliin kautta baariin. Nähtiin siellä jotain Idols-heebojakin. Mulla on niistä ihan helvetisti kuvia, joita tiukan paikan tullen lähettelen Seiskalle massiivisten vinkkipalkkioiden toivossa. Ehkä saan jopa ulkomaanmatkan Hanialle tai jonnekin vielä halvempaan paikkaan - Tuksun kanssa! Keskittymiseni herpaantuu näköjään toistamiseen! Yö meni siis kaikin puolin hyvin, ja Antti tanssi hitaita - tällä kertaa parin kanssa.
Seuraavana päivänä oli aika lähteä Amaranthen tahdittelemana kohti Euraa. Ja muuten erittäin kesäisissä fiiliksissä lähdettiinkin, vaikka naamat eivät välttämättä siltä näyttäneet. Vuorela alkoi kuulla grillimakkaran kutsua. Kesäkunnolla ei ollut enää väliä.
Tulevista keikoista on myös fiiliksiä nostattavaa kerrottavaa. 30.7.2011 Like Tomorrow nousee samalle lavalle W.A.S.P.:in, Reckless Loven ja Battle Beastin kanssa Unaja Open Air -festareilla, Raumalla! Ei ole siis muuta vaihtoehtoa, kun tilata liput tästä! Jännittävää ja hurjaa! /,,/ Eikä ne kesän keikkailut siihen lopu. Poimitaan sieltä nyt ainakin Sieravuoren Juhannus 2011. Sinne kannattaa tulla chillailemaan nurtsille ja rannalle. Siellä on myös Fintelligens ja Petri! Klamydiakin on siellä ja ihan kuunneltavassa muodossa. Suosittelen myös juomaan jonkun alkoholituotteen aurinkovarjon ja palmun näköisten koivujen alla. Huhu kiertää, että pääset sillä hetkelliseen hyvään fiilikseen. Pitää ehkä testata toimintatavan pätevyys myös itse. Me nähdään siis kesän keikoilla ja missä milloinkin! Jes!
Lopuksi haluan mainita vielä Like Tomorrow'n Youtube -kanavasta, jonne olemme tuuppaamassa jatkossa aktiivisesti videomateriaalia. Tahti tulee olemaan tajuton. Paina tästä ja tilaa sieltä LT-kanavaa yhdellä klikkauksella ja pysyt näin myös sitä kautta aallon harjalla tilanteita seuratessa. Tämän blogin lopuksi kiitän Konttisen Anttia, joka ruokki minut kirjoittamisen aikana pastalla ja nakeilla. Jälkiruokana oli hedelmäsalaattia ja vanhentunutta maitoa. Omnomonomnom!
Lähitulevaisuus on muuten nyt. Tossa sitä Konttisen selkäpäin, lopulta iloiten, työstämää materiaalia sitten on! "Viimeinen kuva, se kaikista kaunein."
-Samuli-
